Positiivisuus on per… parasta?

Viime viikko mentiin aika syvissä vesissä omien fiilisten kanssa. Oon todella stressiherkkä ja jos joku menee pieleen, tai en pysty johonkin asiaan vaikuttamaan, alan murehtia ja kehittelen kaikenlaisia skenaarioita omassa mustassa mielessäni. Masennustausta on vahva, ihan jo lapsuuden ja nuoruuden vaikeiden kokemusten kautta.

Nykyisin olen onneksi oppinut tunnistamaan itsessäni niitä piirteitä, jotka ennen tekivät täysin toimintakyvyttömäksi. Nyt yritän saada mieleni mukaan positiiviseen ajatteluun ja haluan löytää jokaisesta päivästä jotain hyvää, vaikka se välillä tuntuukin kohtuuttoman raskaalta.

Olen aina vähän ollut sitä mieltä, että positiivisuus on perseestä ja kyynisyys hyvästä, mutta alan tällai vanhemmiten ilmeisesti pehmetä. Nyt huomaan, että omalla ajattelutavalla saa oikeasti aikaan paljon enemmän, kuin olisin uskonut.

Nyt vaan on ongelmana ne ihmiset (läheiset), jotka jatkavat kyynisellä ja negatiivisella maailmankatsomuksella. Raskasta, kun itse yrittää olla iloisella tuulella ja lähipiirissä on ihmisiä, joiden ajatusmaailma on täysin päinvastainen kuin oma.

Herra Hortonin comeback?

Meidän elämässä on tällähetkellä isoja haasteita, suurimpana ehkä pelko siitä, että minun päänsäryt palaavat takaisin. Nyt on ainoastaan sellaista pikkukivaa taustasärkyä, jonka kanssa olen oppinut pärjäämään. Jos Herra Horton palaa takaisin, täytyy meidän suunnitella koko elämä uudelleen.

Minä en pysty silloin työskentelemään enkä hoitamaan Amandaa, eikä Christian näin ollen pysty jatkamaan koulussa/töissä. Mutta nyt mennään päivä, tai ehkä enemmänkin puoli päivää, kerrallaan ja toivotaan parasta.

positiivisuus

Liikuntakärpänen, tulisitko puraisemaan?

Olen yrittänyt koko sairastamisen ajan pitää kiinni jonkinlaisista rutiineista, aamupala, aamulenkki ja sen jälkeen jotain kirjoitushommia tai käsitöitä. Illalla töitä ja sali/iltalenkki. Sairastaminen vei kuitenkin jossain vaiheessa mehut niin totaalisesti, että lähes kaikki liikunta jäi. Nyt olen palannut takaisin salitreenin pariin, Bettina teki meille ruokavaliot ja saliohjelmat, joita nyt pyritään noudattamaan.

Voi perse, miten vaikeaa sinne salille on lähteä! Ekalla kerralla istuin autossa salin pihassa ja koin ihan fyysistä ahdistusta. Olen ollult todella kovassa kunnossa ennen ja nyt oma lylleröinen olemus ja totaalinen rapakunto ahdistaa ja syö motivaatiota. Omat haasteensa tuo se, että salille päästään ainoastaan iltaisin klo 20.30 jälkeen ja Amandan hoito on aina välillä haastavaa järjestää tuohon aikaan.

Mutta hyvällä suunnittelulla onnistuu! Minä olen siis ennen juossut pitkiä lenkkejä ja käynyt paljon salilla, nyt haluaisin jotenkin yhdistää nämä. Suurena haaveena on joskus päästä osallistumaan Tough Viking-estejuoksukilpailuun, mutta se taitaa jäädä vielä tältä vuodelta saavuttamatta.

Painoa on vielä aivan liikaa ja kunto on aivan liian huono! Joku varmaan ajattelee, että Crossfit olisi ratkaisu, mutta olen sitä muutaman kerran yrittänyt ja en vaan osaa. Crossfit on ehkä liian yhteisöllistä liikuntaa minun makuuni, olen tällainen yksin, tai ehkä enemmän kaksin, puurtaja mitä urheiluun tulee. Tai no, oikeastaan koko elämään 😀

positiivisuus

Vaunulenkillä. Tytti kulkee näkymättömässä taulutushihnassa

Vauva kohta 8 viikkoa

Amanda kasvaa kovaa vauhtia, välillä on parempia öitä ja välillä huonompia. Pääsääntöisesti typy nukkuu nyt iskän kanssa toisessa huoneessa minun päänsärkyvaaran vuoksi. Jos tulee unenpuutetta liikaa, on kohtauskierre taattu. Onneksi Christian hoitaa vauvaa mielellään ja hyvin, välillä tuntuu että jopa paremmin kuin minä, joka hermoilee kaikesta ja varautuu aina pahimpaan.

Vauva on kohta 8 viikkoa ja alkanut viihtymään nyt jo vähän muuallakin kuin sylissä, lattialla on kiva makoilla ja yrittää lähteä lentoon. Saa nähdä millainen supersankari tästä tytöstä tulee, nimi on ainakin jo supersankarimainen.

positiivisuus

Turvehoitaja Stormit

Ai niin, me käytiin viikonloppuna kouluttautumassa turvehoitajiksi ja nyt Christian alkaa myös tekemään töitä mun yrityksessä aina silloin tällöin. Mun sisäinen ekohippi nautti täysin rinnoin (kirjaimellisesti kun olin unohtanut rintapumpun kotiin) turvehoitajakoulutuksesta. Oli ihanaa päästä hoidettavaksi ja hierottavaksi ja vielä kaiken kruunuksi turvesaunaan!

Ootko sinä koskaan kokeillut turvehoitoja? Minä olen ennen tätä käynyt turvesaunassa joskus lapsena isän kanssa jossain tapahtumassa ehkä? Julkaisin eilen yritykseni FB-sivulla ilmoituksen, jossa etsin testiasiakkaita turvehoitoihin. Kaikki paikat menivät alle puolessa tunnissa, eil kysyntää näyttää ainakin olevan näille hoidoille. Ainahan se on ihanaa päästä hoidettavaksi ja hierottavaksi eli en yhtään ihmettele hoitojen suosiota!

positiivisuuspositiivisuuspositiivisuuspositiivisuus

Tällaista tänään ja huomenna taas sitten jotain ihan muuta, ihanaa viikkoa just sulle!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *